Blogi

”Äkkilähdöt lähelle on Turun kaupunkitilaan toteutettava sooloesityssarja, jossa pyritään vinksauttamaan kokijoiden kokemuksia paikoista, arjesta ja matkustamisesta. Projekti tarjoaa taiteilijoille kuratoidun tuotantorakenteen ja kollegiaalista sekä dramaturgista dialogia. Haasteena on tehdä rakenteeltaan ja tuotannoltaan kevyt, mutta kokemuksellisesti painava esitys eli projektin termein Matka!” Ote avustushakemuksesta, GGT:n projektisuunnitelma 2021 Tässä blogitekstissä pyrin avaamaan miten Henkisen lentoyhtiön, eli GGT:n, …

Unelma vähemmästä yksilökeskeisyydestä Read More »

Etsimme osa-aikaista toiminnanjohtajaa! Hakuaika 7.3. asti. /Vi söker en verksamhetsledare på deltid

Näyttelijä Sofia Molin ja ohjaaja Ville Kurki lukevat Nainen katoaa -näytelmästä kirjoitettuja katsojatulkintoja. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Sitä olemme tässä miettineet. Ei enempää, ei vähempää. Sata vuotta sitten syntynyt WillyKyrklund (1921 – 2009) oli tunnettu suomenruotsalainen kirjailija ja ruotsinkielisen proosanmestari, jonka novelli ”Prognos, negativ” sijoittuu sota-ajan kenttäsairaalaan. HaavoittunutNainen otetaan sisään poikkeustapauksena – hän ei ole tämän yksikön ongelma. Hän on kuolleenja elävän välimaastossa, identiteetiltään tuntematon, vieras, toinen, väliinputoaja, “jonkumuun”… KS38 kenttäsairaalan työntekijät …

Willy Kyrklund kysyy: Mikä on se kysymys, jonka vastaus on ihmiselämä? Read More »

Taiteellisen ajattelun akatemia TAA, osa 3/3 Taiteellisen ajattelun akatemian opiskelijoiden FB-ryhmässä käytiin keskustelua poliittisuudesta! Kanssaopiskelijoiden kommenttien myötä kela lähti pyörimään ja muhittuaan jonkin aikaa päädyin siihen, että kyllä, kaikki on tavallaan poliittista – mitä syömme, miten pukeudumme, kenen kanssa vietämme aikaa, ketä edustamme, miten vietämme vapaa-aikaa jne. “Kaiken voi tietenkin NÄHDÄ poliittisena, mutta onko se?”, …

Ei mitään kalajuttuja Read More »

Kadotin tarpeen ohjata vuonna 2016 kun sain valmiiksi massiivityön “Hamlet, koko totuus”. Kokemus ei ollut traaginen vaan hämmentävä. Vein sen jälkeen lähinnä loppuun töitä, jotka olin päättänyt toteuttaa jo ennen Hamletia. Kesällä 2019 huomasin, että ohjaajan ammatti on erityinen ja minua edelleen viehättävä ainakin yhdessä mielessä: “lupa tuijottaa liian pitkään”. Rakastan ihmisten katselemista. Jos kahvilassa …

Pieni, mutta iso huomio ohjaamisesta Read More »

Tove Idström (1954-2019) Kirjoitin tämän blogitekstin heti kuultuani Toven kuolemasta, mutta jotenkin en saanut tätä vielä silloin julkaistua. En osaa enää “fanittaa” ketään, tai niin luulin, mutta nyt on tunnustettava, että kyllä minä sinua ihailin ja ihailen yhä ja luultavasti aina. Tavallisesti käsitän kuolemat hitaasti. Saatan säpsähtää tiedon kuultuani vasta vuotta kahtakin myöhemmin, mutta Tove …

Myöhästynyt ihailijakirje Tove Idströmille Read More »

Viimeisen reilun vuoden sisällä kävimme Näkymättömät maat -esityksellä neljällä esiintymismatkalla Ranskassa, esitetiin yhdeksässä eri teatterissa yhteensä viisikymmentä esitystä joissa vastassa oli 3000 ranskalaista katsojaa. Nyt, lentokoneessa istuessa matkalla takaisin Suomeen, ei-kenenkään-maassa, pohdin eroavaisuuksia näiden kahden maiden teatteritilanteiden välillä. Naapurin ruoho on vihreämpi, vai oliko se sittenkin naapurin ruho joka on vihreämpi, vertaillessa päättyy helposti joko …

Raha tai elämä, raportti tien päältä osa 2 Read More »

Olemme Näkymättömät maat -esityksen kanssa kiertämässä Ranskassa. Maassa kiehuu suuri joukko ihmisiä, joita hallituksen päätökset vituttavat. Pariisissa kymmenet tuhannet ihmiset osoittavat mieltään, Champs Elysees täyttyy kyynelkaasulla ja lentävillä katukivillä. Moottoritiet blokataan koko maassa. Mekin juutumme tiesulkuun, ja matka yhdestä esityspaikasta toiseen jonka olisi pitänyt kestää tunnin, kestääkin lähes kuusi tuntia. Sehän on Suomessa asuville eksoottista. …

Vallankahvasta ja -kumouksesta, raportti tien päältä Read More »

– Jakso 2: Hautajaiset – Neljä nukkettajaa kantaa suurta laatikkoa. Laatikon sisältö on yleisön tiedossa, mutta samalla se on suuri mysteeri. Yleisö seuraa nukettajien perässä. Nukettajat laskevat laatikon näyttämön monttuun ja katsomo muodostuu montun ympärille. Harvojen ihmisten keho tulee nuketetuksi silloin, kun he ovat vielä elossa. Melkein kaikki kuitenkin muuntuvat pian kuolemansa jälkeen hetkeksi nukeksi. …

Tätäkin on nukketeatteri Read More »

Kävin katsomassa teatterimme seuraavan ensi-illan läpimenoa nykysirkusesityksestä “Viimeinen pisara”. Päätin haastatella ohjaajia Janna Haavistoa ja Ville Kurkea, koska koin aikaisempien keskustelujen ja näkemäni läpimenon perusteella, että työryhmän suhtautumisessa taituruuteen oli tärkeää pohdinnan aihetta. Alla lyhennetty versio haastattelusta, joka kuvattiin harjoitusten jälkeen näyttämöllä, esiintyjien purkaessa lavastusta. SM: -Nykysirkusesitys “Viimeinen Pisara”, mistä on kysymys näin lyhykäisyydessään? JH:-Tehdään …

Miksi temppu ei riitä? Read More »

Uimahallin rappusissa kuulen ohimennen mummon sanovan toiselle “Kaikki mikä liikkuu on hyvä” ja molemmat nauravat – uimavöistä päätellen ovat menossa vesijuoksuun. “Kaikki mikä liikkuu on hyvä”. Mieleni täyttyy kuvista: mummot seivästävät lautaselta poisryömivää ateriaa, salilla lihasta pumppaava kurkkailee ympäriinsä (muka ohimennen, salaa), kuntopyöräilija joka polkee polkemistaan mutta pysyy paikallaan (ehkä jopa kypärä päässä), makaavaa ruumista …

Suuntana liike ja liikkeenä suunta Read More »

Ollako vai ei. Sitä kysymystä pyöritellessä työskentelin edellisen teatterilähijakson aikana  Grus Grus Teatterin työryhmässä Turun linnassa. Oman elämän draamassa kysymykseen tuli yllättäen ja tilaamatta vastaus, että ei olla. Hamlet kevään jälkeen sovittiin kotiväen kanssa, että pidän teatterihommista pari välivuotta. No, pari vuotta alkaa olla lusittu ja kun kotiväki hakeutui uusiin lavasteisiin (toki lapsinäyttelijät vierailevat molemmissa …

Ollako vai ei Read More »

TARPEISTOLISTASTA SISÄLLYSLUETTELOON REKVISIITTA VAI AINEKSET TARPEISTOLISTOISTA Alkemistinen formula, pala Dadaa paperilapulla, arvoitus tai runo – tarpeistolista on hiljainen todiste siitä että jotain hullua mutta kuitenkin huolellisesti suunniteltua on tapahtunut. Esineillä on aina oma narratiivinsa, jonka pääroolia ei esitä ihminen. Koska teen enimmäkseen nukke- ja visuaalista teatteria, jossa materiaaleja animoidaan, tarpeistolistat ovat minulle esityksen näyttelijöiden geenikartta. …

Tarpeistolistasta sisällysluetteloon Read More »

Läs på svenska här: https://grusgrus.fi/sv/en-danslarare-full-av-skit-2/    

Opiskelin elokuvaa vuosituhannen vaihteessa ja Tarkovski oli yksi niistä tekijöistä, jotka kuuluivat osastoon “pakkopulla”. Joko hänen töitään ylistettiin kritiikittä tai sitten niitä pidettiin piinaavina. Aloitin Stalkerista, enkä sitten muutamaan vuoteen enää katsonut muuta häneltä – rasti seinään, katsottu on, en nukahtanut. Olin sitä mieltä, että ne, jotka väittivät pitävänsä Stalkerista olivat pelkkiä “wanna be”-älyköitä. Myöhemmin …

Minä ja stalker, minä stalker Read More »

Vuorenhuiput ymmärretään perinteisesti taivaan ja maan kohtaamispaikkoina. Vuori voidaan nähdä kulkuväylänä yhdeltä tasolta toiselle, maallisen ja henkisen rajana. Vuoret herättäävät minussa uteliaisuutta suhteessa johonkin “korkeampaan voimaan” (ja aavistuksen sen olemassaolosta)- nähdäänhän vuoret usein korkeamman potentiaalin ja henkisyyden etsinnän vertauskuvina. Uskon että henkilökohtainen tapani herkästi etsiä ja löytää merkityksiä myös sieltä missä niitä ei ole, on …

Pohdintoja Siperiassa Read More »

Moni treenaa kroppansa kesäkuntoon. Tajusin juuri, että itse aloitan treenaamisen aina loppukesästä. Miksi ? Ihan siksi, että freelancerin elämä on riekaleista, enkä ole enää 30. Kun kysytään, että missä asun vastaan, että Matkahuollossa. Tampere-Turku-Helsinki on Permudan kolmio, johon olen kadottanut muutakin kuin määrättömän määrän puhelimen latureita ja muutaman avaimen. Tämä nyt ei ole mikään syvällinen …

Treenaan talvikuntoon Read More »

Lapsille ruutiniit tuovat turvaa. Yhteiskuntarakeenteemme perustuu yhä pitkälti 8-16 työskentelyyn. Freelancer taiteilijalla päivät ovat puolestaan vaihtelevia. Se on tietynlaista vapautta ja sopeutumiskykyä, eikä päivät toistu mekaanisesti. Joskus kuitenkin on niin sanotusti liikaa aikaa reflektoida itseään ja ympäristöään. Mieli saattaa kiihtyä ja kynnys taiteellisen työn aloittamiseen nousee. Vapaudesta tuleekin arjessa ahdas. Taiteellinen residenssi on kohdallani helpoin …

Rutiineista Read More »

Afrikka teki sen verran suuren vaikutuksen, että palaan sinne juurikin kohta. Ks. edellinen blogimerkintäni englannin kielellä. Edellinen matka oli työpainotteinen ja vietin suurimman osan 2,5 kuukaudesta joko virallisesti tai epävirallisesti taiteilijoiden ja taiteen äärellä. Tästä kaikesta inspiroituneena palaan Tansaniaan kulttuurivaihdolliseen residenssiin, jossa pääsen opiskelemaan lisää afrikkalaista liikettä ja fyysistä ilmaisua ASADEVA järjestön kanssa. Minä puolestani …

Mama Afrikka ja inspiraatio Read More »

Minäkin aloitan blogin. En vielä tiedä mitä tänne kannattaa kirjoittaa. Aika näyttää.